Kansallinen terveysindeksi kertoo Siilinjärven olevan pohjoissavolainen valopilkku
Kansallisen terveysindeksin julkaisu oli kylmää kyytiä Pohjois-Savon osalta. Maakunta ei esiinny valtakunnan tasolla edukseen minkään sairausryhmän osalta, vaikka parannusta maakunnan omiin tuloksiin edellisiin vuosiin verrattuna onkin tullut. Pohjois-Savo ei kuitenkaan ole yhtenäinen alue, vaan vaihtelu maakunnan sisällä on suurta ja Siilinjärven kunta erottuu tilastoissa edukseen. Silti meilläkään ei ole vara pelkkään henkseleiden paukutteluun. Monessa asiassa on väestön terveydessä menty hyvään suuntaan mutta kielteistäkin kehitystä on tapahtunut.
Kansallinen terveysindeksi on mittari, joka kuvaa väestön sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä. Se auttaa arvioimaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sosiaaliturvaetuuksien tarvetta kuormittavimpien sairausryhmien ja terveysongelmien osalta. Indeksi on hyödyllinen myös ennaltaehkäisyn toimenpiteiden kohdentamisessa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyössä. Kuntatason tarkastelu onkin tärkeää, jotta kunnassa osataan hyvinvoinnin edistämisen resurssia kohdentaa sinne, missä eniten on tarvetta. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus perustuvat rekisteritietoaineistoihin, joita ylläpitävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tilastokeskus, Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos.
Terveysindeksin ja siihen liittyvien osaindeksien (syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, vakavat mielenterveyden ongelmat, tapaturmat, muistisairaudet, keuhkosairaudet, diabetes ja alkoholisairaudet) laskennassa käytetään kolmen perättäisen vuoden tietoja, jotta vuosikohtainen satunnaisvaihtelu pienillä paikkakunnilla saadaan minimoitua. Indeksit ovat siten kolmen vuoden keskiarvoja sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä.
Siilinjärvellä ilon aiheina ovat aivoverisuonitaudit, alkoholisairaudet, sepelvaltimotauti, syöpätaudit, ja tapaturmat, joissa kansallinen keskiarvo (arvo 100) alittuu. Kuitenkin esimerkiksi syöpäindeksi on kasvussa (2019: 82,9; 2022:92,8), mikä luultavasti selittyy väestön ikääntymisellä. Vanhetessa syöpäsairauksien todennäköisyys kasvaa. Yksi selittävä tekijä voi olla parantunut diagnostiikka, jolloin syövät havaitaan tehokkaammin.
Toinen väestön ikääntymisellä selittyvä heikentynyt indeksin kehitys on muistisairausindeksi, joka on Siilinjärvellä ollut tasaisessa kasvussa ja vuonna 2022 ylittänyt kansallisen keskiarvon. Muistisairaiden määrän kasvu haastaa koko yhteiskuntaa. Miten pystymme koko ajan pienentyvillä resursseilla tarjoamaan ihmisarvoisen elämän myös heille, joilla oma toimintakyky heikkenee, ja miten voimme tukea sitä suurta ja kasvavaa omaisten joukkoa, joka tarjoaa hoivaa muistisairaille?
Diabetesindeksi on nousussa ja selvästi yli maan keskiarvon. Tämä heijastelee väestön elintapoja. Vaikka väestö on Siilinjärvellä verrattain nuorta, ovat ylipaino ja liikkumattomuus yleisiä haasteita siilinjärveläisten keskuudessa ikään katsomatta. Kaikkiin sairastavuuden osaindekseihin vaikuttaa myös geeniperimä, mikä ei niin sanottujen kansansairauksien osalta ole itäsuomalaisten eduksi. Silti siilinjärveläisten sepelvaltimotauti-indeksi on laskenut vuodesta 2019 vuoteen 2022 yhdeksän yksikköä ja on kansallisen keskiarvon alapuolella. Toivottavasti tämä kertoo pysyvämmästä positiivisesta muutoksesta eikä ole selitettävissä vain tilastollisella vaihtelulla.
Mielenterveyden haasteet ovat olleet paljon esillä julkisessa keskustelussa viime vuosina. Pohjois-Savon mielenterveysindeksi on koko maan korkein (141,8) ja Siilinjärvenkin indeksi (121,8) on selvästi yli maan keskiarvon. Siksi maakunnassa on käynnissä Mieliteko-ohjelma, jossa Siilinjärven kuntakin on mukana. Mieliteko on kymmenvuotinen, vuosille 2021–2030 suunniteltu kehitysohjelma, jonka tavoite on vahvistaa mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä vähentää päihdemyönteisyyttä Pohjois-Savossa. Mielenterveyden haasteet ovat vuosien saatossa kumuloitunut ongelma, johon ei ole yhtä ainoaa syytä tai korjauskeinoa. Voidaanko siis pitää pienenä onnistumisena jo sitä, että viimevuosina Siilinjärven osalta tilanne ei ole huonontunut?
Mielenterveysindeksiäkin korkeamman pylvään muodostaa tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysperusteiset sairaudet ovat yleisimmät työkyvyttömyyteen johtaneet syyt. Työkyvyttömyysindeksi onkin Siilinjärvellä maan keskiarvoon nähden korkea, vaikka pohjoissavolaisella mittapuulla ollaan ihan hyvällä tasolla. Työkyvyttömyys on kansantaloudelle rasite ja haastaa työmarkkinoiden osaajapulaa entisestään. Ennen kaikkea se on kuitenkin jokaisen työkyvyttömän henkilökohtainen vastoinkäyminen ja inhimillinen tragedia. Mielenterveyden haasteisiin on herätty ja niihin pyritään vaikuttamaan. Yhtä lailla on tartuttava muihin työkyvyttömyyden juurisyihin. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla osatyökykyiset pystyvät työllistymään omien voimavarojensa mukaan.
Suurinta osaa sairastavuusindeksin osaindeksien sairauksista voidaan ehkäistä terveyttä edistävillä elämäntavoilla. Jopa mielenterveysongelmia hoidetaan nykyään ainakin osittain liikunnalla ja ravitsemuksella. Tiedonpuutteesta ei ole kyse. Lähes jokainen aikuinen tietää melko hyvin, mistä terveyttä edistävät elämäntavat koostuvat. Uni, stressin hallinta, liikunta, ravitsemus ja sosiaaliset suhteet ovat tässä avainasemassa. Seuraakin vaikein kysymys: miten saamme tiedon muutettua toiminnaksi. Geeneille emme voi mitään, mutta elintapoihimme voimme vaikuttaa.
Alla olevasta kuvaajasta pääsee tarkastelemaan terveysindeksin osaindeksejä. Vertailuun on otettu Pohjois-Savo ja musta katkoviiva kuvaa koko Suomen keskiarvoa. Yläreunasta pystyy valitsemaan tarkasteluvuodet ja alareunasta haluamansa indeksit. Oikean alareunan kaksisuuntaista nuolta klikkaamalla saa kuvaajan koko näytön tilaan, mikä helpottaa tarkastelua.