Vesistöt
Siilinjärvellä on 126 järveä sekä useita jokia ja puroja. Kunnan pinta-alasta 21,6 % on vettä, mikä on hieman enemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Järvien vedenlaatua koskevaa tietoa saadaan tutkimuksista sekä ympäristöluvan varaisten laitosten velvoitetarkkailusta. Järvien ja muiden vesistöjen tilasta löytyy avointa tietoa esimerkiksi vesi.fi-sivuston karttapalvelusta.Siilinjärven ja Kuopion rajalla seurataan Pohjois-Kallaveden vedenlaatua.
Vesien hoidosta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (vesienhoitolaki). Vesienhoidon tavoitteena on parantaa ja ennallistaa jokia, järviä, pohjavesiä ja rannikkovesiä niin, että niiden tila on hyvä. Tavoitteena on myös estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen.
Vesienhoitolain mukaisesti Suomi on jaettu vesistöjen valuma-alueiden perusteella vesienhoitoalueisiin. Siilinjärven vesistöt ovat osa Vuoksen vesienhoitoaluetta. Vesienhoitosuunnitelmat tehdään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosien 2022-2027 vesienhoitosuunnitelma Vuoksen vesienhoitoalueelle on hyväksytty valtioneuvostossa 16.12.2021. Yksityiskohtaiset toimenpidetarpeet kuvataan Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Myös se tarkistetaan kuuden vuoden välein. Ympäristö- ja vesilupia myönnettäessä on hyväksytyt suunnitelmat otettava huomioon.
Järvien rehevöityminen aiheuttaa rantojen umpeenkasvua, sinileväkukintoja, verkkojen limoittumista, happikatoa ja kalakuolemia. Rehevöityminen on pääasiassa seurausta ravinteiden kulkeutumisesta maa-alueelta vesiin jätevesien tai lannoitetuilta alueilta tulevien vesien mukana. Rehevöitymisen seuraukset aiheuttavat haittaa järvien virkistyskäytölle. Haittoja voidaan vähentää järvien kunnostuksella.
Järvien kunnostuksessa yleensä aloite tulee rannan asukkailta. Järvien kunnostushankkeista vastaakin useimmiten sitä varten perustettu suojeluyhdistys. Ennen järveen kohdistuvia toimenpiteitä on varmistettava, että järven ulkoinen kuormitus on minimoitu. Usein tarvittavia toimenpiteitä ovat ravinteiden kulkeutumisen vähentäminen eroosioherkiltä ja kaltevilta rantapelloilta esimerkiksi suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen avulla tai asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostaminen/uusiminen.
Tavanomaisimpia järven kunnostustoimenpiteitä ovat hapetus, pohjan ruoppaus ja vesikasvien poisto, fosforin sitominen kemiallisesti, hoitokalastus ja petokalaistutukset sekä vedenpinnan nosto. Pysyvän tuloksen saamiseksi on toimenpiteitä usein jatkettava usean vuoden ajan tai säännöllisesti. Tietoa järven kunnostamisesta saa valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kautta. Sieltä löytyy myös tietoa vesistön hoitoon ja kunnostukseen saatavasta rahoituksesta. Elinvoimakeskus neuvoo, ohjaa ja tukee vesistöjen kunnostuksen ja hoidon suunnittelua ja toteutusta ja osallistuu kunnostukseen yleensä yhteistyökumppanin roolissa. Vesitaloushankkeissa sekä lupa-asioissa, kuten vesikasvien niitossa ja rannan ruoppaamisessa käännytään Lupa- ja valvontaviraston puoleen.
Siilinjärven kunta voi edistää hankkeita, joilla on yleisempää merkitystä kunnan ympäristönsuojelun tai muun yleisen edun kannalta. Kunta harkitsee järvien kunnostusta koskeviin hankkeisiin osallistumista tapauskohtaisesti.
Siilinjärven valuma-alueen hoitosuunnitelma
Siilinjärven valuma-alueen hoitosuunnitelman laatimista koskeva hanke käynnistyi vuonna 2025 ja kestää vuoteen 2027. Hankkeessa luodaan hoitosuunnitelma, joka kuvaa maa-alueella tehtäviä konkreettisia toimenpiteitä vedenlaadun parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on selvittää valuma-alueen nykytilanne ja muodostaa yhteinen näkemys tarvittavista toimenpiteistä eri toimijoiden, tärkeiden sidosryhmien ja asukkaiden kesken. Savo-Karjan Vesiensuojeluyhdistys ry toimii hankkeen toteuttajana ja hallinnoijana.
Lisätietoa hankkeesta löydät vesiensuojeluyhdistyksen hankekohtaisilta sivuilta.
Ahmonlampi
Ahmo-niminen lampi sijaitsee Siilinjärven kirkonkylässä. Ahmon vedenlaatu oli pitkään heikko ja sinileväkukintoja esiintyi lammella runsaasti. Useana talvena lammen happitilanne oli heikentynyt niin, että siitä seurasi kalakuolemia. Niiden ehkäisemiseksi Ahmon pohjoispään syvännettä hapetetaan jatkuvasti.
Koska hapetus ei täysin riittänyt ehkäisemään sinileväkukintoja, tehtiin Ahmon tilan parantamiseksi vuonna 2017 sedimentti- ja vedenlaatututkimuksia ja niiden pohjalta kunnostussuunnitelma. Kunnostus toteutettiin vuonna 2019. Kunnostuksessa pohjasedimentissä olevaa vapautumisherkkää fosforia sidottiin phoslock-kemikaalilla. Tarkoituksena oli ehkäistä leväkukintoja vähentämällä vesiliukoisen fosforiravinteen saatavuutta. Seurannan mukaan kunnostus onnistui. Kemikaalikunnostus on usein viimeisenä käytetty kunnostusmenetelmä, kun muut toteutetut kunnostuskeinot eivät auta vesistön tilaa. Kunnostuksen jälkeen fosforiravinnetta vapautuu hitaasti lammen pohjasta takaisin veteen, joten lammen tilaa seurataan edelleen.
Tarinan lampiketju
Tarinan lampiketju sijaitsee Siilinjärven Tarinanharjulla. Lampiketjuun kuuluvat vesistöt, kuten Syvä-Kumpunen, Kirves-Kumpunen ja Apaja-Kumpunen. Vesistöjen tilasta on ollut huolestuneisuutta jo usean vuosikymmenen ajan. Erityisesti Syvä-Kumpusessa ja Aumanalasessa on havaittu laajoja sinileväesiintymiä. Tarinan lampiketjun veden laatua selvitettiin tutkimushankkeella vuosina 2017 ja 2018.
Siilinjärvi
Siilinjärvi on tärkeä vesistö keskellä kirkonkylää, mikä palvelee kuntalaisia virkistyskäytössä, kalastuksessa sekä kulkuyhteytenä Juurusveteen. Siilinjärven ekologinen tila on välttävä. Eristyneisyyden vuoksi järveen päätyvät ravinteet ja haitta-aineet jäävät pitkäksi ajaksi veteen. Siilinjärvellä tavataan joka kesä sinileväkukintoja. Vuosina 2020 – 2022 tehdyillä tutkimushankkeella selvitettiin Siilinjärven huonontuneeseen ekologiseen tilaan johtaneet syyt. Siilinjärven valuma-alueen hoitosuunnitelma -hankkeessa 2025-2027 selvitetään myös Siilinjärven osalta maalla tehtäviä parannuskeinoja, jotka vähentävät ravinteiden päätymistä järveen.