Kaivoskoordinaattori-hanke
Hanke lyhyesti
Tällä sivulla voit seurata kaivoskoordinaattori-hankkeen etenemistä ja saat tietoa, jonka avulla voit ottaa kaivoskoordinaattoriin yhteyttä oikea-aikaisesti.
Kaivoskoordinaattori-hanke liittyy Yara Suomi Oy:n kaivostoiminnan laajennushankkeeseen, joka on yksi alueen merkittävimmistä investoinneista ja voi jatkua jopa 2060-luvulle. Hanke vastaa tarpeeseen hallita laajennuksen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti asukkaiden, elinkeinoelämän ja ympäristön näkökulmasta. Hankkeen avulla kunta toimii aktiivisesti ja ennakoivasti.
Kaivoskoordinaattori tukee päätöksentekoa ajankohtaisella tiedolla ja mahdollistaa asukkaiden osallistumisen hankkeen eri vaiheisiin. Koordinaattori toimii linkkinä kunnan, Yaran, asukkaiden ja muiden sidosryhmien välillä. Koordinaattori järjestää kuulemis- ja tiedotustilaisuuksia, osallistuu kaavoituksen valmisteluun, hankkii tietoa kaivostoiminnan laajennukseen liittyvistä lupaprosesseista sekä tuottaa tietoa, jota hyödynnetään kunnan strategisessa suunnittelussa. Samalla kartoitetaan kaivostoiminnan laajentumishankkeen ja mahdollisen päättymisen vaikutuksia.
16.6.2026
Moni siilinjärveläinen tietää, että kunnan lisäksi alueen suurimmat työllistäjät ovat Yaran kaivos ja tehtaat sekä Karjalan lennosto. Julkinen keskustelu kaivoksen ja tehtaiden työllisyysvaikutuksesta jää kuitenkin usein kauas arjesta. Puhutaan abstrakteista henkilötyövuosista tai pelkästä louhostyöstä. Esimerkiksi Ylen jutussa keväällä työllisyysvaikutusta kuvattiin näin: ”Yaran kaivostoiminta työllistää Siilinjärvellä yhteensä alihankkijat mukaan lukien noin 280 henkilöä.” Louhiminen on kuitenkin vain osa siitä työstä, mitä alueella tehdään.
Tehdäkseni työllisyysvaikutusta konkreettisemmin näkyväksi vierailin toukokuussa seitsemässä yrityksessä, jotka ovat Yaran kaivoksen ja tehtaiden keskeisiä alihankkijoita ja merkittäviä työllistäjiä Siilinjärvellä ja Pohjois-Savon alueella: Simetek Works Oy, Logistiikka ValtaVirta Oy, Kuljetus Taattola Oy, Kolmen Sähkö Oy, MarkCom Oy, Tapojärvi Oy ja Rakennustyö Salminen Oy.
Lukemalla yrityksistä alempaa saat paremman käsityksen siitä, mitä Siilinjärven keskustan kupeessa olevassa ”teollisuuskylässä” päivittäin tapahtuu.
Vieraillessani yrityksissä erityisesti neljä teemaa nousi usein keskusteluissa esiin:
- Päivittäinen työllisyysvaikutus: Keskeisillä alihankkijoilla on joka päivä kymmeniä työntekijöitä kaivoksen ja tehtaiden alueilla. Monelle työntekijälle kaivos on työpaikka, jonne tullaan päivittäin ja jonne käytännössä kaikki työ keskittyy.
- Kaivoksen ja tehtaiden merkitys yritysten perustamiselle, kasvulle ja liikevaihdolle: Moni paikallinen yritys on perustettu, kun on huomattu, että kaivoksella tai tehtailla on tarve jollekin palvelulle. Yritykset ovat kasvaneet kaivoksen ja tehtaiden mukana, ja ne ovat tarjonneet vakaan pohjan, jolle rakentaa muuta liiketoimintaa. Joillekin yrityksille kaivos ja tehtaat ovat selvästi merkittävin liikevaihdon lähde ja niiden lopettaminen johtaisi toiminnan merkittävään supistamiseen. Yritykset myös hyödyntävät toistensa palveluita, kun niiltä itseltään puuttuu tarvittavaa kalustoa tai osaamista.
- Kaivoksen merkitys Siilinjärvelle: Monia pohditutti, olisiko Siilinjärveä olemassa nykyisellään itsenäisenä kuntana, jos kaivosta ei olisi vuonna 1979 perustettu tai mitkä toimintaedellytykset olisivat, jos kaivos lopettaisi.
- Yaran vaikutus turvallisuuskulttuurin kehittämiseen: Yaran turvallisuusvaatimukset kaivoksella ja tehtailla ovat korkeat. Alueella pitää toimia tietyllä tavalla ja töihin voi tulla vain vaadituissa välineissä. Monessa yrityksessä koettiin, että vaikka kohoava vaatimustaso on lisännyt työmäärää, sen vaikutus alihankintaketjun yritysten omiin turvallisuuskulttuureihin on ollut positiivinen. Vaatimukset lisäävät luottamusta siihen, että työntekijöiden on turvallista toimia alueilla.
Simetek Works Oy
Vuonna 1993 toimintansa aloittanut Simetek Works Oy on siilinjärveläinen konepaja, joka toimittaa teollisuuden laitteistoja ja konepajatuotteita. Yrityksen palvelut kattavat koko prosessin laitteiden ja teräsrakenteiden suunnittelusta ja valmistuksesta aina asennukseen sekä laitteiden elinkaaren aikaiseen kunnossapitotyöhön.
Simetek Works Oy:ssä työskentelee noin 50 henkilöä Siilinjärveltä ja lähialueilta. Yrityksen toimipaikka sijaitsee lähellä Yaran kaivos- ja tehdasaluetta. Simetekillä on käytännössä joka päivä työntekijöitä Yaran teollisuusalueella erilaisissa kunnossapito- ja asennustehtävissä. Yaran investoinnit näkyvät usein Simetekille tulevien tilausmäärien kasvuna.
Yaran kaivokselle toimitettavia osia
Yaran tehtaiden huoltoseisokit työllistävät paljon Simetekin työntekijöitä. Seisokkien ja projektien aikaan Simetek hankkii tarvittaessa omana alihankintanaan lisäosaamista, mikä voi kasvattaa Yaran teollisuusalueella työskentelevien Simetekin työntekijöiden ja alihankkijoiden kokonaismäärän jopa 100 henkilöön.
Yritys myös jatkuvasti huoltaa ja korjaa yksittäisiä laitteistoja ja osia kaivoksen ja tehtaiden tarpeisiin toimipaikassaan.
Yaran tehtaalta kunnostukseen tullut osa
Logistiikka ValtaVirta Oy
1960-luvulla Siilinjärvellä perustettu, alkujaan Maansiirto Torppavirta Oy:nä maansiirto- ja logistiikkapalveluista tunnetuksi tullut ValtaVirta Oy tuottaa monipuolisesti erilaisia palveluita erityisesti Yaran rikastamon ja tehtaiden alueella. Palveluihin kuuluu teollisuusalueen maa- ja vesirakentamista, putki- ja infrarakentamista, pyöräkuormaajanostoja sekä raaka-aineiden kuljetuksia teollisuusalueella. Lisäksi yritys edelleenmyy kaivokselta saatavaa sivukiveä, mikä edistää kaivoksen kiertotaloutta.
ValtaVirta Oy:ssä työskentelee noin 50 henkilöä. Näistä suurin osa työskentelee päivittäin Yaran teollisuusalueella. ValtaVirralla onkin Yaran kaivosalueella oma varikko, jossa kalustoa säilytetään ja jossa on helppo kokoontua lähellä työtehtäviä.
Kuva: Logistiikka ValtaVirta Oy
ValtaVirralla on lisäksi iso korjaamo Siilinjärven kirkonkylällä lähellä Yaran toimipaikkaa. Yaran teollisuusalueella käytettävän kaluston korjausten lisäksi korjaamo palvelee myös ulkopuolisten asiakkaiden tarpeita.
Siilinjärveläisille kaikkein näkyvin ValtaVirran työmaa liittyy kipsiläjitykseen. Valtavirta huolehtii läjitykselle tulevan kipsin suunnitelmallisesta kasaamisesta ja muotoilusta kalustollaan niin, että läjitysmassa on hallinnassa sekä turvallisesti pengerretty. Valtakunnallista huomiota on saanut kipsin hyödyntäminen Lounais-Suomen pelloilla Itämeren rehevöitymisen ehkäisemiseen. ValtaVirta vastaa tiivistyneen kipsin irrottamisesta kipsivuoresta ja sen kuljettamisesta käsittelyyn.
Kuljetus Taattola Oy
Vuonna 1987 perustettu Kuljetus Taattola Oy on nilsiäläinen perheyritys, joka on erikoistunut valmisbetoni- ja kiviainestoimituksiin. Kuljetusten lisäksi yritys tarjoaa laajasti Pohjois-Savon alueella maansiirto- ja kaivinkonetöitä. Yrityksessä työskentelee noin 16 työntekijää, jotka asuvat pääasiassa Nilsiän ja Siilinjärven alueilla. Taattolalla on toimipiste ja betoniasema myös Nurmeksessa.
Yara on yksi yrityksen tärkeimmistä tilaajista. Taattola tuottaa laajalla kalustollaan Yaralle hyvin monipuolisesti erilaisia palveluita, joihin kuuluu esimerkiksi kuljetuksia, maanrakennustöitä sekä teollisuusalueen teiden talvikunnossapitoa.
Keskeinen osa Taattolan liiketoimintaa liittyy betonielementtien suunnitteluun, valmistukseen ja asentamiseen. Esimerkiksi Yaran kaivosalueella rikastushiekkaa läjitysalueelle kuljettavan ”pastaputken” perustuksissa käytettävät betonilaatat ovat Taattolan valmistamia ja asentamia.
Kolmen Sähkö Oy
Vuonna 1972 perustettu Kolmen Sähkö Oy siilinjärveläinen, nykyisin Kuopiossa päätoimipaikkaansa pitävä sähköasennusliike. Yritys toteuttaa erikokoisia sähköasennuksia sekä huolto- ja kunnossapitotöitä yrityksille, kotitalouksille ja julkiselle sektorille. Siilinjärveläisille hyvin tutuksi tulleen yrityksen töistä noin kolmannes onkin Siilinjärvellä.
Kolmen Sähkö Oy:ssä työskentelee noin 55 henkilöä, joista valtaosa on Siilinjärven ja Kuopion alueilta. Yrityksellä on jatkuvasti työntekijöitä Yaran alueella. Sähköasennusten huolto- ja kunnossapitotyöt sekä pieninvestoinnit työllistävät keskimäärin 12 asentajaa joka viikko.
Kuva: Kolmen Sähkö Oy
Erilaiset projektit lisäävät työntekijätarvetta huomattavasti. Esimerkiksi kaivosalueella sijaitsevan, rikastushiekkaa kiinteämmäksi massaksi muuttavan niin sanotun ”pastalaitoksen” rakentamisen aikaan vuosina 2016–2017 Kolmen Sähkö Oy:llä oli parhaimmillaan noin 50 työntekijää Yaran alueella laitosprojektissa sekä kaivoksen ja tehtaan kunnossapitotöissä. Pienemmät hankkeet Yaran alueella työllistävät hetkittäin noin 1–4 työntekijää, isommat hankkeet puolestaan noin 10–15 työntekijää.
MarkCom Oy
Maaninkalainen vuonna 2021 perustettu MarkCom Oy on erikoistunut maanrakennus- ja muovihitsaustöihin sekä kaivosteollisuuden kunnossapitoon. Yaran kaivosalueella yrityksen palvelut työllistävät noin 10 henkilöä.
MarkComin Yaralle toteuttamat palvelut ovat hyvin monipuolisia, ja niihin kuuluvat esimerkiksi inframuutoksien ja tiemerkintöjen tekeminen, muovi- ja teräsputkien hitsausta ja asennusta, metsuri- ja raivaustöitä sekä louhintaan liittyviä mittauksia. Lisäksi yrityksen toimintaan kuuluvat pölyntorjuntatoimet Mustin rikastushiekka-altaalla.
MarkCom Oy myös huolehtii LKAB:n kiilletuotteen pakkaamisesta ennen sen lähettämistä ympäri maailmaa. LKAB:lla on kaivosalueella oma tehdas, jossa kiillettä tuotetaan apatiitin rikastusvaahdotuksessa syntyvästä rikastushiekasta, jota LKAB ostaa Yaran rikastusprosessin sivuvirtana.
Keskeinen MarkComin tuottama palvelu liittyy kaivoksen vesienhallintaan. Esimerkiksi louhoksiin kerääntyy jatkuvasti vettä, ja MarkCom asentaa ja ylläpitää vesipumppuja, joilla louhoksia estetään täyttymästä vedellä. Pumppujen generaattorit edellyttävät kunnossapitoa, valvontaa ja tankkausta vuoden jokaisena päivänä. MarkCom huolehtii myös laajennuksiin liittyvistä vesien kuivatuspumppauksista.
Tapojärvi Oy
Tapojärvi Oy on Yara Suomi Oy:n allianssikumppani ja Yaran lisäksi teollisuusalueen merkittävin yksittäinen työllistäjä. Tapojärvi Oy vastaa kaikesta louhostoiminnasta kaivoksella Yaran louhimissuunnitelmien mukaisesti. Louhimiseen kuuluvat poraukset, panostukset, räjäytykset, lastaukset ja kuljetukset. Varsinainen kaivostoiminta Siilinjärvellä onkin nykyään pitkälti Tapojärven toteuttamaa. Valtakunnallisesti Tapojärvi on tullut tunnetuksi myös teollisuuden kiertotalouden edistäjänä.
Kuva: Tapojärvi Oy
Yhteensä kaivosalueella työskentelee noin 250 tapojärveläistä. Näistä huomattava enemmistö, noin 177, asuu Siilinjärvellä tai sen lähialueilla. Yhdessä vuorossa kaivosalueella työskentelee noin 70–80 tapojärveläistä. Kauempaa tulevien työntekijöiden majoittamiseksi Tapojärvi on investoinut Siilinjärvelle rakennuttamalla rivitaloja.
Tapojärven autot ja suuret työkoneet ovatkin tulleet kaivoksen lähellä asuville siilinjärveläisille tutuiksi. Varsinaisen louhimistoiminnan lisäksi Tapojärvi huolehtii esimerkiksi alueen sorateiden kastelusta pölyhaittojen ehkäisemiseksi.
Kuva: Tapojärvi Oy
Rakennustyö Salminen Oy
Vuonna 2004 toimintansa aloittanut Rakennustyö Salminen Oy on kuopiolaislähtöinen, nykyään valtakunnallisesti toimiva rakennusalan yritys. Sen toimialaan kuuluvat sekä uudiskohteet, kuten teollisuuskiinteistöt, liiketilat, julkisrakennukset ja asuinrakennukset, että vanhojen kiinteistöjen korjausrakentaminen.
Kuva: Rakennustyö Salminen Oy
Yaran puitesopimuskumppanina Rakennustyö Salminen toteuttaa erilaisia rakennusurakoita kaivos- ja tehdasalueilla. Palveluihin on kuulunut muun muassa vesikattojen korjausta, toimistoremontteja sekä rakennusten kunnossapitoa. Yritys on toteuttanut esimerkiksi Nilsiän suuntaan ajaneille tutun lannoitevaraston katon korjausurakan.
Kuva: Rakennustyö Salminen Oy
Rakennustyö Salminen työllistää noin 185 henkilöä, joista Itä-Suomessa 105. Yaran kunnossapitotyöt työllistävät säännöllisesti noin 15 henkilöä. Lisäksi yrityksen oma alihankinta työllistää paikallisia työntekijöitä noin 15 lisää. Isompien Yaran teollisuusalueella toteutettavien rakennushankkeiden aikana tarvittavien työntekijöiden määrä voi tuplaantua.
15.4.2026
Kaivoskoordinaattori-hankkeen alku voidaan paikantaa kaivoksen länsipuolella sijaitsevalle Kolmisopen kylälle. Kolmisopella on pitkä historia yhteistoiminnasta kaivoksen kanssa. Asukkaat voivat ottaa kaivostoimijaan suoraan yhteyttä minkä lisäksi Yara on usein vieraillut kylällä kertomassa suunnitelmistaan ja keskustelemassa ajankohtaisista asioista.
Asukkailla oli kuitenkin herännyt tarve asiantuntijan neuvontaan kaivokseen liittyvissä monimutkaisissa lupaprosesseissa ja hankesuunnitelmien hahmottamisessa. Kaivoskoordinaattoreita on aiemmin työskennellyt Lapissa muun muassa Sodankylässä ja näiden kokemusten perusteella Kolmisopen asukkaille esiteltiin idea, että myös Siilinjärvelle voitaisiin palkata kaivoskoordinaattori. Syksyllä 2025 kaivoskoordinaattorista tehtiin kaksi valtuustoaloitetta, Keskustan valtuustoryhmän aloite sekä Vihreiden ja SDP:n valtuustoryhmien täydentävä aloite, joiden perusteella kunnanhallitus päätti käynnistää hankkeen ja hakea rahoitusta Pohjois-Savon liitolta. Maakuntahallitus myönsi hankkeelle rahoituksen joulukuussa 2025.
Hyvin pian aloitettuani kaivoskoordinaattorina sainkin Kolmisopelta kutsun tulla keskustelemaan kaivoslaajennushankkeesta ja tulevista lupaprosesseista. Tavattuani kyläyhdistyksen hallituksen kanssa sovimme vierailupäiväksi huhtikuun 8. päivän.
Kolmisopen kyläyhdistys oli tehnyt erinomaiset järjestelyt ja jakanut kutsuja Kolmisopen lisäksi Koivumäen ja Heinämäen kylillä. Keskusteluun osallistuikin yli 40 asukasta kaivoksen lähialueilta.
Kävin alustuksessani läpi kaivoslaajennushankkeen nykytilaa ja vastasin asukkaita askarruttaviin kysymyksiin, kuten reunapatojen ja läjitysten tuleviin korkeuksiin sekä maakauppojen etenemiseen. Esittelin yleiskaavoitusprosessin sekä milloin ja mistä asiasta kannattaa esittää tarvittaessa muistutuksia. Lopuksi kävin läpi kaavoituksen jälkeen mahdollisesti seuraavia lupaprosesseja ja niiden sisältöjä.
Erityisesti kaivosluvan yhteydessä tehtävä kaivostoimitus, korvaukset ja mahdolliset kaivosaluelunastusluvat herättivät keskustelua. Kuitenkaan kyse ei aina ole rahallisen korvauksen saamisesta. Moni haluaa varmistaa, että eläminen tai elinkeinotoiminnan harjoittaminen on mahdollista myös laajennuksen toteutuessa. Usein huolet liittyvät ajoittain jo koettaviin vaikutuksiin kuten meluun, tärinään ja pölyämiseen: voiko laajennus pahentaa vaikutuksia ja milloin niitä koskeviin päätöksiin kannattaa ottaa kantaa.
Sovin tilaisuuden lopuksi eri puolilla kaivosta asuvien ihmisten kanssa vierailuista, joissa pohditaan yhdessä vaikutuksia, osallistumista ja muita mieltä askarruttavia kysymyksiä. Tärkeintä onkin keskustelun jatkaminen, jotta ihmiset voivat kokea, että heidän asiansa on aidosti tullut otetuksi huomioon esimerkiksi kunnan yleiskaavoituksessa. Näin myös mahdollisella kaivoslaajennuksella on mahdollisimman laaja sosiaalinen hyväksyntä kunnassa.
Hankkeiden hyväksyttävyyden edistäminen keskustelun avulla on parhaillaan keskeinen teema kotimaisessa ympäristökeskustelussa. Vierailin 26.3. Helsingissä YVA-päivillä, jossa keskusteltiin oikeiden menettelyiden merkityksestä hankkeiden hyväksyttävyydelle. Erityisesti kaivoskoordinaattori-hankkeen näkökulmasta mieleen jäi professori Lasse Peltosen puheenvuoro. Tutkitun tiedon lisäksi hankkeiden hyväksyttävyydessä korostuu tiedon ymmärrettävyys ja paikallinen soveltuvuus. Kenties kaikkein tärkeintä on vuorovaikutus. Kun mietitään hankkeiden merkittäviä vaikutuksia, suuri merkitys on myös sillä, mikä paikallisesti koetaan merkittäväksi. Erityisesti isoissa hankkeissa, joiden vaikutusten arviointien ja selvitysten määrät ovat valtavia, keskustelun, kuuntelemisen ja asioiden ymmärrettäväksi tekemisen merkitys kasvaa. Hankkeet ja niiden valmistelu eivät saa tuntua asukkaista etäisiltä, vaan täytyy syntyä tunne osallisuudesta. Pelkkä tiedon jakaminen ja neuvonta ei välttämättä riitä, vaan täytyy aidosti välittää asukkaiden kokemuksista, kuten esityksessä käytetty lainaus hyvin tiivistää:
Siilinjärven kunnan käynnistämä kaivoskoordinaattori-hanke on siinä mielessä ainakin eteläisemmässä Suomessa edelläkävijä, että siinä voidaan kokeilla erilaisia tapoja, miten kunnat voivat osaltaan ennakoivasti edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteensovittaa erilaisia alueiden käytön tapoja kaivostoiminnan yhteydessä. Näin voidaan edistää kestävää kaivostoimintaa, joka tukee kuntien elinvoimaa ja mahdollistaa kuntalaisten hyvinvoinnin myös kaivosten lähialueilla.
30.3.2026
Hankkeen ensimmäiset viikot ovat täyttyneet tapaamisista ja keskusteluista. Keskustelujen tarkoitus on ollut hahmottaa tärkeimmät kaivokseen ja laajennushankkeeseen liittyvät kysymykset ja kuunnella kuntalaisia. Erityisesti kuntalaisten kanssa käydyt keskustelut ovat olleet erinomainen tapa ymmärtää kaivoksen merkitystä Siilinjärvellä. Esiin on noussut toiveita ja huolia, joita olen voinut viedä eteenpäin eri toimijoille.
Tärkein ja usein esiin nouseva kysymys koskee vaikuttamista. Kaivoskoordinaattori-hankkeen keskeinen tavoite on tarjota kuntalaisille neuvontaa siitä, milloin ja missä kannattaa vaikuttaa, jotta oma ääni tulee parhaiten kuulluksi.
Kuntalaisten kanssa keskeistä on ollut myös erilaisten selvitysten tekeminen. Kysymykset ovat koskeneet esimerkiksi maakauppoja, vesi- ja kalastovaikutuksia sekä esiintymän historiaa. Olen ollut myös yhteydessä eri alojen asiantuntijoihin ja tuottanut sitä kautta tietoa kuntalaisille.
Eräs kuntalaiskysymys koski esiintymän historiaa ja vei minut koluamaan arkistoja. Tässä esimerkiksi W. W. Wilkmanin kartta vuodelta 1938, jossa näkyy sen aikainen käsitys; kaivoksesta louhittavan apatiitin isäntäkivenä olevasta karbonaatti-glimmeriitti-muodostumasta ei vielä tuolloin ollut tietoa:
Lähde: W. W. Wilkman, Suomen Geologinen yleiskartta, Lehti C3 Kuopio, Suomen geologinen toimikunta, Helsinki 1938, s. 116.
Julkaisuun voi tutustua itse GTK:n Hakku-palvelussa: Julkaisut, raportit, kartat ja posterit – Hakku.
Vierailin 16.3. Suomen luonnonsuojeluliiton Siilinjärven paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa kertomassa kaivoskoordinaattori-hankkeesta. Keskustelimme Siilinjärven luonnon ja ympäristön tilasta ja kaivoksen vaikutuksista. Siilinjärven monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa avoimen ja hyvähenkisen keskustelun myös mahdollisista ongelmista. Paikallisilla suojelijoilla on paljon tärkeää tietoa ja siksi tärkeä rooli kaivoksesta käytävässä julkisessa keskustelussa.
Kaivoskoordinaattori-hankkeeseen kuuluu keskeisesti myös elinkeino- ja työllisyysasiat. Kaivos ja sen oheistoiminnat työllistävät paljon paikallisia ja alueen yrityksiä, joita olen selvittänyt maaliskuun aikana. Käyn seuraavaksi vierailemassa eri yrityksissä ja kuulemassa heidän näkemyksiään, mistä päivitystä myöhemmin keväällä.
Kaivos ja tehtaat ovat myös merkittävä nuorten työllistäjä. Tapasin maaliskuussa Savon ammattiopiston edustajan, jonka kanssa keskustelimme ammattiopiston koulutustarjonnasta sekä oppilaitosyhteistyöstä kunnan ja kaivostoimijan kanssa. Kunnan alueella on olemassa erittäin hyvin kohdennettuja koulutuksia, joista voi työllistyä kaivokselle ja tehtaisiin esimerkiksi prosessiteollisuus- ja laboratorioaloilla. Nuorten ja vanhempien kannattaakin ehdottomasti tutustua Siilinjärvellä tarjolla olevaan koulutustarjontaan.
Ennen Siilinjärveä kaivoskoordinaattori-toimintaa on ollut Lapissa. Tapasinkin mahdollisimman pian hankkeeni alettua Sodankylän kaivoskoordinaattorin kanssa. Sodankylässä on paljon hyvää kokemusta kaivosten vaikutusten yhteishallinnasta sekä esimerkiksi tiiviistä yhteistyöstä oppilaitosten ja yritysten välillä. Näitä hyviä käytänteitä pyritään tuomaan myös Siilinjärvelle kaivoskoordinaattori-hankkeen aikana. Sodankylästä alleviivattiin myös yhtä kaivoskoordinaattorin keskeisimmistä tehtävistä: tehdä monimutkaisista ja vaikeasti hahmotettavista asioista ymmärrettäviä kuntalaisille ja helpommin hallittavia eri toimijoille.
9.3.2026
Helmikuussa alkanut kaivoskoordinaattori-hanke on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Päivät ovat täyttyneet tapaamisista ja yhteydenotoista eri sidosryhmiltä ja kuntalaisilta. Keskusteluja on ollut niin kaivoksen lähialueiden asukkaiden kuin kauempana asuvien kanssa, liittyen esimerkiksi kiinteistökysymyksiin ja ympäristövaikutuksiin. Lisäksi olen keskustellut monipuolisesti kunnan eri asiantuntijoiden kanssa liittyen kaavoitukseen, ympäristönsuojeluun, osallistamiseen sekä yritys- ja sidosryhmäyhteistyöhön.
Helmikuun loppuun sijoittui ensimmäinen vierailu paikallisen kyläyhdistyksen luona. Kaivoksen länsipuolella sijaitsevan Kolmisopen kyläyhdistys kutsui minut vierailulle heti hankkeen alettua. Kyläyhdistyksen toimijat ottivat lämpimästi vastaan ja keskustelimme monipuolisesti Kolmisoppeen ja kaivokseen liittyvistä asioista. Sovimme, että järjestämme keskusteluillan, johon kutsutaan laajemmin kyläläisiä keskustelemaan kaivoslaajennushankkeesta, yleiskaavoitusprosessista ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista. Tarkoituksena on mahdollistaa matalan kynnyksen keskustelu ennen kaavoitusprosessin virallista yleisötilaisuutta.
Seuraavana päivänä oli vuorossa vierailu kaivoksella. Kaivoksenjohtaja, Yara Siilinjärven ympäristöpäällikkö ja TULE-hankkeen projektijohtaja kertoivat Yaran toiminnasta, minkä jälkeen keskustelimme kaivoksen vaikutuksista ja merkityksestä niin Siilinjärvelle kuin laajemmin esimerkiksi huoltovarmuuden sekä Pohjois-Savon maakunnan näkökulmista. Yaralla on kiitettävästi vuoropuhelua kuntalaisten kanssa. Yaralla on erilaisia yhteistoiminta- ja alueryhmiä lähialueiden asukkaiden kanssa ja Siilinjärven torin kupeessa on säännöllisesti avoinna Yaran juttutupa, jossa kuntalaiset voivat käydä juttelemassa esimerkiksi laajennushankkeesta. Lisäksi kiireisissä asioissa lähialueiden asukkaat voivat ottaa yhteyttä esimerkiksi ympäristöpäällikköön. Kaivoskoordinaattori voi osaltaan edistää vuoropuhelua, esimerkiksi tässä tapauksessa välittämällä kuulumisia kyläyhdistykseltä ja keskustelemalla asukkaita askarruttaneista asioista kaivostoimijan kanssa.
Päätimme siirtää vierailun oheen sovitun itse kaivokseen tutustumisen keväämmäksi. Vierailupäivänä pyrytti niin sankasti lunta, ettei esimerkiksi louhoksiin nähnyt juuri mitään.
