Kaivoskoordinaattori-hanke
Hanke lyhyesti
Tällä sivulla voit seurata kaivoskoordinaattori-hankkeen etenemistä ja saat tietoa, jonka avulla voit ottaa kaivoskoordinaattoriin yhteyttä oikea-aikaisesti.
Kaivoskoordinaattori-hanke liittyy Yara Suomi Oy:n kaivostoiminnan laajennushankkeeseen, joka on yksi alueen merkittävimmistä investoinneista ja voi jatkua jopa 2060-luvulle. Hanke vastaa tarpeeseen hallita laajennuksen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti asukkaiden, elinkeinoelämän ja ympäristön näkökulmasta. Hankkeen avulla kunta toimii aktiivisesti ja ennakoivasti.
Kaivoskoordinaattori tukee päätöksentekoa ajankohtaisella tiedolla ja mahdollistaa asukkaiden osallistumisen hankkeen eri vaiheisiin. Koordinaattori toimii linkkinä kunnan, Yaran, asukkaiden ja muiden sidosryhmien välillä. Koordinaattori järjestää kuulemis- ja tiedotustilaisuuksia, osallistuu kaavoituksen valmisteluun, hankkii tietoa kaivostoiminnan laajennukseen liittyvistä lupaprosesseista sekä tuottaa tietoa, jota hyödynnetään kunnan strategisessa suunnittelussa. Samalla kartoitetaan kaivostoiminnan laajentumishankkeen ja mahdollisen päättymisen vaikutuksia.
15.4.2026
Kaivoskoordinaattori-hankkeen alku voidaan paikantaa kaivoksen länsipuolella sijaitsevalle Kolmisopen kylälle. Kolmisopella on pitkä historia yhteistoiminnasta kaivoksen kanssa. Asukkaat voivat ottaa kaivostoimijaan suoraan yhteyttä minkä lisäksi Yara on usein vieraillut kylällä kertomassa suunnitelmistaan ja keskustelemassa ajankohtaisista asioista.
Asukkailla oli kuitenkin herännyt tarve asiantuntijan neuvontaan kaivokseen liittyvissä monimutkaisissa lupaprosesseissa ja hankesuunnitelmien hahmottamisessa. Kaivoskoordinaattoreita on aiemmin työskennellyt Lapissa muun muassa Sodankylässä ja näiden kokemusten perusteella Kolmisopen asukkaille esiteltiin idea, että myös Siilinjärvelle voitaisiin palkata kaivoskoordinaattori. Syksyllä 2025 kaivoskoordinaattorista tehtiin kaksi valtuustoaloitetta, Keskustan valtuustoryhmän aloite sekä Vihreiden ja SDP:n valtuustoryhmien täydentävä aloite, joiden perusteella kunnanhallitus päätti käynnistää hankkeen ja hakea rahoitusta Pohjois-Savon liitolta. Maakuntahallitus myönsi hankkeelle rahoituksen joulukuussa 2025.
Hyvin pian aloitettuani kaivoskoordinaattorina sainkin Kolmisopelta kutsun tulla keskustelemaan kaivoslaajennushankkeesta ja tulevista lupaprosesseista. Tavattuani kyläyhdistyksen hallituksen kanssa sovimme vierailupäiväksi huhtikuun 8. päivän.
Kolmisopen kyläyhdistys oli tehnyt erinomaiset järjestelyt ja jakanut kutsuja Kolmisopen lisäksi Koivumäen ja Heinämäen kylillä. Keskusteluun osallistuikin yli 40 asukasta kaivoksen lähialueilta.
Kävin alustuksessani läpi kaivoslaajennushankkeen nykytilaa ja vastasin asukkaita askarruttaviin kysymyksiin, kuten reunapatojen ja läjitysten tuleviin korkeuksiin sekä maakauppojen etenemiseen. Esittelin yleiskaavoitusprosessin sekä milloin ja mistä asiasta kannattaa esittää tarvittaessa muistutuksia. Lopuksi kävin läpi kaavoituksen jälkeen mahdollisesti seuraavia lupaprosesseja ja niiden sisältöjä.
Erityisesti kaivosluvan yhteydessä tehtävä kaivostoimitus, korvaukset ja mahdolliset kaivosaluelunastusluvat herättivät keskustelua. Kuitenkaan kyse ei aina ole rahallisen korvauksen saamisesta. Moni haluaa varmistaa, että eläminen tai elinkeinotoiminnan harjoittaminen on mahdollista myös laajennuksen toteutuessa. Usein huolet liittyvät ajoittain jo koettaviin vaikutuksiin kuten meluun, tärinään ja pölyämiseen: voiko laajennus pahentaa vaikutuksia ja milloin niitä koskeviin päätöksiin kannattaa ottaa kantaa.
Sovin tilaisuuden lopuksi eri puolilla kaivosta asuvien ihmisten kanssa vierailuista, joissa pohditaan yhdessä vaikutuksia, osallistumista ja muita mieltä askarruttavia kysymyksiä. Tärkeintä onkin keskustelun jatkaminen, jotta ihmiset voivat kokea, että heidän asiansa on aidosti tullut otetuksi huomioon esimerkiksi kunnan yleiskaavoituksessa. Näin myös mahdollisella kaivoslaajennuksella on mahdollisimman laaja sosiaalinen hyväksyntä kunnassa.
Hankkeiden hyväksyttävyyden edistäminen keskustelun avulla on parhaillaan keskeinen teema kotimaisessa ympäristökeskustelussa. Vierailin 26.3. Helsingissä YVA-päivillä, jossa keskusteltiin oikeiden menettelyiden merkityksestä hankkeiden hyväksyttävyydelle. Erityisesti kaivoskoordinaattori-hankkeen näkökulmasta mieleen jäi professori Lasse Peltosen puheenvuoro. Tutkitun tiedon lisäksi hankkeiden hyväksyttävyydessä korostuu tiedon ymmärrettävyys ja paikallinen soveltuvuus. Kenties kaikkein tärkeintä on vuorovaikutus. Kun mietitään hankkeiden merkittäviä vaikutuksia, suuri merkitys on myös sillä, mikä paikallisesti koetaan merkittäväksi. Erityisesti isoissa hankkeissa, joiden vaikutusten arviointien ja selvitysten määrät ovat valtavia, keskustelun, kuuntelemisen ja asioiden ymmärrettäväksi tekemisen merkitys kasvaa. Hankkeet ja niiden valmistelu eivät saa tuntua asukkaista etäisiltä, vaan täytyy syntyä tunne osallisuudesta. Pelkkä tiedon jakaminen ja neuvonta ei välttämättä riitä, vaan täytyy aidosti välittää asukkaiden kokemuksista, kuten esityksessä käytetty lainaus hyvin tiivistää:
Siilinjärven kunnan käynnistämä kaivoskoordinaattori-hanke on siinä mielessä ainakin eteläisemmässä Suomessa edelläkävijä, että siinä voidaan kokeilla erilaisia tapoja, miten kunnat voivat osaltaan ennakoivasti edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteensovittaa erilaisia alueiden käytön tapoja kaivostoiminnan yhteydessä. Näin voidaan edistää kestävää kaivostoimintaa, joka tukee kuntien elinvoimaa ja mahdollistaa kuntalaisten hyvinvoinnin myös kaivosten lähialueilla.
30.3.2026
Hankkeen ensimmäiset viikot ovat täyttyneet tapaamisista ja keskusteluista. Keskustelujen tarkoitus on ollut hahmottaa tärkeimmät kaivokseen ja laajennushankkeeseen liittyvät kysymykset ja kuunnella kuntalaisia. Erityisesti kuntalaisten kanssa käydyt keskustelut ovat olleet erinomainen tapa ymmärtää kaivoksen merkitystä Siilinjärvellä. Esiin on noussut toiveita ja huolia, joita olen voinut viedä eteenpäin eri toimijoille.
Tärkein ja usein esiin nouseva kysymys koskee vaikuttamista. Kaivoskoordinaattori-hankkeen keskeinen tavoite on tarjota kuntalaisille neuvontaa siitä, milloin ja missä kannattaa vaikuttaa, jotta oma ääni tulee parhaiten kuulluksi.
Kuntalaisten kanssa keskeistä on ollut myös erilaisten selvitysten tekeminen. Kysymykset ovat koskeneet esimerkiksi maakauppoja, vesi- ja kalastovaikutuksia sekä esiintymän historiaa. Olen ollut myös yhteydessä eri alojen asiantuntijoihin ja tuottanut sitä kautta tietoa kuntalaisille.
Eräs kuntalaiskysymys koski esiintymän historiaa ja vei minut koluamaan arkistoja. Tässä esimerkiksi W. W. Wilkmanin kartta vuodelta 1938, jossa näkyy sen aikainen käsitys; kaivoksesta louhittavan apatiitin isäntäkivenä olevasta karbonaatti-glimmeriitti-muodostumasta ei vielä tuolloin ollut tietoa:
Lähde: W. W. Wilkman, Suomen Geologinen yleiskartta, Lehti C3 Kuopio, Suomen geologinen toimikunta, Helsinki 1938, s. 116.
Julkaisuun voi tutustua itse GTK:n Hakku-palvelussa: Julkaisut, raportit, kartat ja posterit – Hakku.
Vierailin 16.3. Suomen luonnonsuojeluliiton Siilinjärven paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa kertomassa kaivoskoordinaattori-hankkeesta. Keskustelimme Siilinjärven luonnon ja ympäristön tilasta ja kaivoksen vaikutuksista. Siilinjärven monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa avoimen ja hyvähenkisen keskustelun myös mahdollisista ongelmista. Paikallisilla suojelijoilla on paljon tärkeää tietoa ja siksi tärkeä rooli kaivoksesta käytävässä julkisessa keskustelussa.
Kaivoskoordinaattori-hankkeeseen kuuluu keskeisesti myös elinkeino- ja työllisyysasiat. Kaivos ja sen oheistoiminnat työllistävät paljon paikallisia ja alueen yrityksiä, joita olen selvittänyt maaliskuun aikana. Käyn seuraavaksi vierailemassa eri yrityksissä ja kuulemassa heidän näkemyksiään, mistä päivitystä myöhemmin keväällä.
Kaivos ja tehtaat ovat myös merkittävä nuorten työllistäjä. Tapasin maaliskuussa Savon ammattiopiston edustajan, jonka kanssa keskustelimme ammattiopiston koulutustarjonnasta sekä oppilaitosyhteistyöstä kunnan ja kaivostoimijan kanssa. Kunnan alueella on olemassa erittäin hyvin kohdennettuja koulutuksia, joista voi työllistyä kaivokselle ja tehtaisiin esimerkiksi prosessiteollisuus- ja laboratorioaloilla. Nuorten ja vanhempien kannattaakin ehdottomasti tutustua Siilinjärvellä tarjolla olevaan koulutustarjontaan.
Ennen Siilinjärveä kaivoskoordinaattori-toimintaa on ollut Lapissa. Tapasinkin mahdollisimman pian hankkeeni alettua Sodankylän kaivoskoordinaattorin kanssa. Sodankylässä on paljon hyvää kokemusta kaivosten vaikutusten yhteishallinnasta sekä esimerkiksi tiiviistä yhteistyöstä oppilaitosten ja yritysten välillä. Näitä hyviä käytänteitä pyritään tuomaan myös Siilinjärvelle kaivoskoordinaattori-hankkeen aikana. Sodankylästä alleviivattiin myös yhtä kaivoskoordinaattorin keskeisimmistä tehtävistä: tehdä monimutkaisista ja vaikeasti hahmotettavista asioista ymmärrettäviä kuntalaisille ja helpommin hallittavia eri toimijoille.
9.3.2026
Helmikuussa alkanut kaivoskoordinaattori-hanke on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Päivät ovat täyttyneet tapaamisista ja yhteydenotoista eri sidosryhmiltä ja kuntalaisilta. Keskusteluja on ollut niin kaivoksen lähialueiden asukkaiden kuin kauempana asuvien kanssa, liittyen esimerkiksi kiinteistökysymyksiin ja ympäristövaikutuksiin. Lisäksi olen keskustellut monipuolisesti kunnan eri asiantuntijoiden kanssa liittyen kaavoitukseen, ympäristönsuojeluun, osallistamiseen sekä yritys- ja sidosryhmäyhteistyöhön.
Helmikuun loppuun sijoittui ensimmäinen vierailu paikallisen kyläyhdistyksen luona. Kaivoksen länsipuolella sijaitsevan Kolmisopen kyläyhdistys kutsui minut vierailulle heti hankkeen alettua. Kyläyhdistyksen toimijat ottivat lämpimästi vastaan ja keskustelimme monipuolisesti Kolmisoppeen ja kaivokseen liittyvistä asioista. Sovimme, että järjestämme keskusteluillan, johon kutsutaan laajemmin kyläläisiä keskustelemaan kaivoslaajennushankkeesta, yleiskaavoitusprosessista ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista. Tarkoituksena on mahdollistaa matalan kynnyksen keskustelu ennen kaavoitusprosessin virallista yleisötilaisuutta.
Seuraavana päivänä oli vuorossa vierailu kaivoksella. Kaivoksenjohtaja, Yara Siilinjärven ympäristöpäällikkö ja TULE-hankkeen projektijohtaja kertoivat Yaran toiminnasta, minkä jälkeen keskustelimme kaivoksen vaikutuksista ja merkityksestä niin Siilinjärvelle kuin laajemmin esimerkiksi huoltovarmuuden sekä Pohjois-Savon maakunnan näkökulmista. Yaralla on kiitettävästi vuoropuhelua kuntalaisten kanssa. Yaralla on erilaisia yhteistoiminta- ja alueryhmiä lähialueiden asukkaiden kanssa ja Siilinjärven torin kupeessa on säännöllisesti avoinna Yaran juttutupa, jossa kuntalaiset voivat käydä juttelemassa esimerkiksi laajennushankkeesta. Lisäksi kiireisissä asioissa lähialueiden asukkaat voivat ottaa yhteyttä esimerkiksi ympäristöpäällikköön. Kaivoskoordinaattori voi osaltaan edistää vuoropuhelua, esimerkiksi tässä tapauksessa välittämällä kuulumisia kyläyhdistykseltä ja keskustelemalla asukkaita askarruttaneista asioista kaivostoimijan kanssa.
Päätimme siirtää vierailun oheen sovitun itse kaivokseen tutustumisen keväämmäksi. Vierailupäivänä pyrytti niin sankasti lunta, ettei esimerkiksi louhoksiin nähnyt juuri mitään.
