Siilinjärvi – nuori kunta, pitkä historia

Siilinjärvi aloitti toimintansa itsenäisenä kuntana 1.1.1925. Vaikka Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan osista muodostettu kunta on iältään nuori, ulottuu alueen asutushistoria aina 10 000 vuoden taakse.

Kielitieteilijät katsovat Siilinjärvi-nimen alkuperäksi saamen kielissä talvikylää tarkoittavan sanan siida. Talvikylät olivat paikkoja, joihin kyläyhteisöt kokoontuivat sydäntalven ajaksi. Siilinjärvi-nimi esiintyy asiakirjoissa jo 1600-luvulla (Sijliiärfwi). Myös Siili-nimeä on alueesta käytetty jo varhain, mutta paikkakunnan nimi ei voi viitata kyseiseen eläinlajiin, sillä siili on saapunut Suomen luontoon vasta 1800-luvulla.

Mahdollisesti yksi Pohjois-Savon vanhimmista muinaisjäännöksistä on Siilinjärven Limalahden varhaiskivikautinen asuinpaikka, joka on ajoitettu korkeutensa perusteella noin 8200 eaa. ikäiseksi.

Kunnan alueelta tunnetaan viitisenkymmentä esihistoriallista muinaisjäännöstä, jotka ovat asuinpaikkoja, pyyntikuoppia, hautapaikkoja ja yksittäisten esineiden löytöpaikkoja. Pöljän alue on erityisen tunnettu kivikautisista asuinpaikoistaan, onpa kylän mukaan nimetty yksi kivikautinen keramiikkatyylikin, Pöljän keramiikka.


Pöljän kotiseutumuseon asuinpaikalta arkeologisissa kaivauksissa löydettyä kampakeramiikkaa. Kuva: Pöljän kotiseutumuseo.


Alue oli rautakaudella ja keskiajan alussa lappalaisten asuttamaa erämaata, jossa toimeentulo perustui eränkäyntiin. Termillä lappalainen on vanhastaan viitattu henkilöihin, joiden pyyntiin perustuva elämäntapa oli liikkuva verrattuna kiinteästi paikoillaan asuviin talonpoikiin. Keskiajalla hämäläiset ja karjalaiset talonpojat ulottivat eränkäyntiään Pohjois-Savon alueelle. Säilyneiden asiakirjojen perusteella tiedetään seudulla käyneen erällä nykyisten Etelä-Savon pitäjien (Juva, Rantasalmi) talonpoikia. Keskiajan kuluessa nämä kaskiviljelystä elantonsa saaneet pienviljelijät perustivat alueelle tiloja, joista seudun kiinteän asutuksen katsotaan alkaneen.


Pyykkäreitä Ahmonlammen rannalla 1928.
Kuva: Viljo Tuhkanen / Siilinjärven kunnan valokuva-arkisto.

Siilinjärven varhaista ja myöhempääkin historiaa leimaa paikan liikenteellisesti keskeinen sijainti harjujen ja vesistöjen läheisyydessä, jotka ovat olleet tärkeitä kulkureittejä esihistoriallisilta ajoilta saakka. Savon päätie Savonlinnasta Iisalmeen kulki 1600-luvulla nykyisen Siilinjärven läpi. Vuonna 1766 Ruotsin kuningas Kustaa III määräsi rakennettavaksi tien Kuopiosta Ouluun, joka sekin kulki alueen halki. Tietä ja vesireittejä pitkin liikkuivat paitsi ihmiset myös kauppatavarat. Tien varsille perustettiin kestikievareita, joita tiedetään olleen ainakin Toivalassa, Jännevirralla ja nykyisen Siilinpään alueella. Siilinjärvi on ollut jo tuolloin osa maailmankaupan ja liikkumisen valtaväylää!


Linja-auto lähdössä Nilsiään 1926. Kuva: Siilinjärven kunnan valokuva-arkisto.

Rautatie Kuopiosta Iisalmeen rakennettiin vuonna 1902. Rautatie toi mukanaan alueella uusia ihmisiä ja elinkeinoja. Myös laivaliikenne oli vilkasta.

Kunnan alkuperäinen keskusta muodostui harjujen, vesistön, vanhan maantien ja rautatien määrittelemään liikenteelliseen solmukohtaan Asematielle noin 1920‒1930-luvuilla. Nykyiseen paikkaansa tasoitetun harjun päälle kunnan keskuskortteli alkoi siirtyä 1970-luvulla. Vuorela, kunnan toinen taajama, syntyi 1960-luvulla. Kunta sai nykyisen muotonsa vuonna 1969, kun Kehvon ja Väänälänrannan alueet liitettiin Siilinjärveen.

Maailmanpolitiikan myllerrykset ovat jättäneet merkkinsä kunnan maaperään. Toivalassa käytiin yksi Ruotsin ja Venäjän välisen Suomen sodan (1808‒1809) merkittävistä taisteluista, jonka muistoina maastosta löytyy erilaisia taistelurakenteita. Vuorelan ja Toivalan alueilla on nähtävissä I maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja, jotka liittyvät tuolloisen emämaa Venäjän 1910-luvulla rakennuttamiin Pietarin puolustuslinjoihin.

Siilinjärvellä on toiminut kaksi suurta sairaalaa. Tarinaharjun keuhkoparantola perustettiin kauniiseen harjumaisemaan vuonna 1911. Pohjois-Savon kuntien yhteinen Siilinjärven piirimielisairaala (Harjamäen sairaala) toimi Harjamäessä vuosina 1926‒1997 ja oli aikoinaan yksi Suomen suurimmista mielisairaaloista. Molemmat sairaalat toimivat sotien aikana sotasairaaloina.

Sotien jälkeen paikkakunnalle sijoitettiin luovutetun Karjalan alueen väestöä Salmin pitäjästä. Karjalaisilla on ollut suuri merkitys paitsi kunnan väkiluvun kehityksessä myös kulttuuri- ja elinkeinoelämässä.


Koivulan tiilitehtaan työntekijä Aarne Väänänen 1926.
Kuva: Einar Väänänen / Siilinjärven kunnan valokuva-arkisto

Teollinen kehitys alkoi 1950-luvulla, kun alahärmäläinen Feniks Isotalo perusti sementtivalimon kuntaan vuonna 1953. Tästä sai alkunsa Siilinjärvellä edelleen pääkonttoriaan pitävä Luja-yhtiöt. Rikkohappo Oy, myöhempi Kemira, perusti tehtaansa 1960‒70-lukujen vaihteessa. Nykyisin Yara Suomen lannoitetehdas ja kaivos on yksi kunnan suurimpia työllistäjiä.

Nykypäivän Siilinjärvi on aktiivinen ja kasvava, reilun 21 500 asukkaan nuorekas kunta. Joka viides siilinjärveläinen on alle 15-vuotias. Väestö on myös keskimääräisesti paremmin koulutettua.

Lisää kunnan historiasta