Ahti Sonninen

Säveltäjä Ahti Sonninen syntyi 11.7.1914 Siilinjärvellä (tuolloin vielä Kuopion maalaiskunta), jossa hänen vanhempansa Albanus Sonninen ja Edla Maria (Maikki) os. Nuutinen toimivat opettajina. Ahti Sonninen avioitui 1941 Hilkka Paulan kanssa.

Eri alojen taiteilijat vierailivat usein Sonnisten kodissa ja omassa suvussakin oli paljon musiikin edustajia - musiikki oli runsaana läsnä jokapäiväisessä elämässä. Elettiin kuitenkin suomalaisen yleisurheilun kulta-aikaa ja Sonninen oli kiinnostuneempi urheilusta kuin musiikista.

Musiikillisen herätyksen Sonninen koki 14-vuotiaana kuullessaan äitinsä serkun, Helsingin kaupunginorkesterin sellistin, Reino Rissasen sellonsoittoa tämän vieraillessa Sonnisilla. Tuosta hetkestä alkoi matka suomalaisen musiikin merkkihenkilöksi. Vuonna 1931 Ahti Sonninen lähti opiskelemaan Kajaanin seminaariin, josta valmistui 1936 kansakoulun opettajaksi. Koko tuon ajan hän opiskeli yksityisesti musiikin teoriaa ja säveltämistä seminaarinjohtaja ja musiikinopettaja Martti Helan johdolla. Ensimmäisen opettajanviran hän otti Karttulasta, joka sijaintinsa puolesta mahdollisti aktiivisen pesäpallon pelaamisen Siilinjärven Ponnistuksessa – hän pelasi mm. seuran 1. suursarjajoukkueessa (SM-sarja) 1936 kuuluen myös seuran johtokuntaan.

Sonninen työskenteli opettajan virassaan Karttulassa kolme vuotta, jatkaen samalla musiikin opiskelua säveltäjä Eino Linnalan johdolla Helsingissä.

Perinteen tallentaja
Sonninen suoritti asepalveluksensa vuosina 1937–1938 Käkisalmessa, minkä jälkeen hän toimi vielä hetken opettajana Karttulassa. Kun Sonniselle ei myönnetty enää lisää virkavapaata, hän irtisanoutui opettajan työstään 1939 ja lähti opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan. Opiskelu kuitenkin keskeytyi samana syksynä talvisodan ja myöhemmin uudelleen jatkosodan vuoksi.

Sota-aika oli merkityksellinen Sonnisen elämäntyölle. Hän palveli molempien sotien aikana Karjalassa, jossa kiinnostui karjalaisesta kansanrunoudesta ja alkoi kirjoittaa kuulemiaan kansansävelmiä muistiin. Jatkosodan asemavaiheen aikana Sonninen toimi suomalaisten hallitsemassa Äänislinnassa (Petroskoi) opettajana, johti työnsä ohessa kuoroja ja orkesteria sekä perusti musiikkiopiston kaupunkiin. 1943 Sonninen sai sotilasviranomaisilta ainutlaatuisen käskyn kerätä itäkarjalaista kansanmusiikkia Aunuksen radion käyttöön. Keruutyön hän suoritti liikkuen jalkaisin ja huoltokuljetusten mukana eri puolilla aluetta. Keruumatkojensa jälkeen Sonninen toimi Aunuksen radion musiikkipäällikkönä 1943–44.

Sonninen jatkoi kansanmusiikin keruutyötä sotien jälkeen osallistuessaan 1946–1947 asiantuntijana Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan Leppävirralle ja Pielavedelle tekemiin keruumatkoihin. 1966 hän tallensi Sortavalan alueen lauluperintöä Jyväskylän ympäristössä asuvien sortavalalaisten siirtolaisten parissa. Keruutyön tuloksena Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö julkaisi seuraavana vuonna Karjalaisia kansanlauluja Sortavalan seudulta. Sonninen tallensi myös kotiseutunsa Siilinjärven ja Lapinlahden sekä matkustellessaan myös monien muiden suomalaisten paikkakuntien kansanlauluperintöä. Kaiken kaikkiaan hän tallensi elämänsä aikana noin 3000 kansansävelmää.

Säveltäjä
Sotien jälkeen Ahti Sonninen jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa ja alkoi keskittyä sävellystyöhön. Hänen ensimmäinen sävellyskonserttinsa kuultiin vuonna 1946 ja se sai hyvät arvostelut. Sonninen valmistui Sibelius-Akatemiasta seuraavana vuonna.

Sonnisen läpimurtoteos oli 1952 valmistunut baletti Pessi ja Illusia. Yrjö Kokon kirjaan perustuvan baletin tilasi Alfons Almi balettikiertuettaan varten. Myöhemmin balettia esittivät myös Suomalainen Ooppera (nyk. Suomen Kansallisooppera) ja Tukholman Kuninkaallinen Ooppera. Esitysmääriltään Pessi ja Illusia on menestynein suomalainen baletti. Sonninen on säveltänyt myös baletit Ruususolmu (1956) ja Se (1972).

Ahti Sonninen kuuluu Suomen tuotteliaimpiin säveltäjiin ja oli erittäin monipuolinen työssään: hän on säveltänyt orkesteriteoksia, pianomusiikkia, kuoroteoksia, näyttämömusiikkia, laulusarjoja, yksinlauluja ja hengellistä musiikkia. Erikoisuutena mainittakoon myös ainoa suomalainen radio-ooppera Merenkuninkaan tytär (1949). Lisäksi hän on säveltänyt musiikkia useaan elokuvaan, kuuluisimpana Edvin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan musiikki. Elokuvasävellykset toivat hänelle kaksi Jussi-palkintoa elokuvista Maija löytää sävelen 1950 (ensimmäinen säveltäjälle myönnetty Jussi-patsas) sekä Elokuu 1957. Sonninen sävelsi musiikin myös yhteen ulkomaiseen elokuvaan: ruotsalaisen Torgny Anderbergin ohjaamaan, Brasiliassa kuvattuun dokumenttielokuvaan Jangada – Paratiisi kuolemanjoella.

Pedagogi
Vuosina 1957–1977 Ahti Sonninen toimi lehtorina Sibelius-Akatemian koulumusiikkiosastolla. Hän toimi myös Itä-Helsingin musiikkiopiston rehtorina 1965–1984. Musiikkiopisto kohosi hänen johdollaan musiikkioppilaitosten kärkinimiin ja tuli sittemmin myös kansainvälisesti tunnetuksi Juniorijousistaan.

Sonnisella on merkittävä osa sotien jälkeen tapahtuneessa lasten musiikinopetuksen uudistamisessa, jota hän kehitti mm. tuomalla kouluopetukseen soitinten käytön, kouluorkesterit, nokkahuilunsoiton ja kaanonin. Hän korosti opetuksessa musiikin kokonaisvaltaisuutta, yhdisti laulun ja soiton sekä painotti kansanlaulujen osuutta opetuksessa. Sonninen seurasi musiikkikasvatuksen kansainvälisiä virtauksia ja toi maailmassa kiinnostusta herättäneen unkarilaisen Zoltán Kodályn kehittämän opetusmenetelmän Suomeen.

Sonninen on toimittanut monia tunnettuja koululaulukirjoja ja soittokokoelmia, kuten Laulan ja soitan, Musiikki I-IX, Soitamme yhdessä, Yhteissoiton perusteet ja 123 kaanonia.

Ahti Sonninen perusti vuonna 1972 maineikkaan Lapinlahden musiikkileirin, joka järjestetään edelleen vuosittain Lapinlahdella.

Professorin arvonimi myönnettiin säveltäjämestari Ahti Sonniselle vuonna 1974. Ahti Sonninen kuoli 28.7.1984 Helsingissä.

Monipuolinen kulttuurivaikuttaja
Ahti Sonninen tuotti uransa aikana monia taide- ja kansanmusiikin ohjelmia ja ohjelmasarjoja radioon ja televisioon sekä kirjoitti lehtiartikkeleita ja piti esitelmiä eri puolilla Suomea. Hän on vaikuttanut mm. seuraavien tapahtumien ja instituutioiden syntyyn: Itä-Suomen laulun päivät, Karjalan musiikkipäivät, Lapinlahti-päivät, Kuopion musiikkilukio, Sibelius-talo, Eemil Halosen museo.

Sonninen ehti toimia elämänsä aikana myös monissa taide-elämän luottamustoimissa, kuten Kansanmusiikkiseuran ja Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton (SULASOL) puheenjohtajana, Unkarin Liszt-seuran kutsujäsenenä, Savo-Seuran kunniajäsenenä.


Valokuva: Foto-Jatta


Juhlavuosituotteet

Juhlavuotta varten on suunniteltu tuotesarja: seinäkalenteri, nuottivihko ja muistivihkoja.

Tuotteita voi ostaa Siilinjärven pääkirjastolta, Vuorelan kirjastolta ja Siilinjärven kunnantalon neuvonnasta.

Juhlavuosituotteet ovat hieno lahja musiikinystävälle. Tuotteet on suunnitellut kulttuuritoimi ja graafikko Päivi Hagroos yhteistyössä Sonnisen perikunnan kanssa. Myynnin tuotto käytetään juhlavuoden kustannusten kattamiseen.


    Seinäkalenteri 2014 


    Muisti- ja nuottivihkot