Kaavoitustietoa

Kaavoitusmenettelystä säädetään vuoden 2000 alusta voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lain keskeisiä tavoitteita on:
  • Luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä
  • Turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun
  • Suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus
  • Asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa

Laissa määritellään nykyinen kaavajärjestelmä sekä kaavoitusmenettely. Aiempaan nähden kuntien valta ja vastuu lisääntyivät selvästi ja myös käytetty terminologia uudistui. Esimerkiksi yleis- ja asemakaavojen vahvistamisesta valtion viranomaisessa luovuttiin. Ympäristöministeriö ja ELY-keskukset (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) seuraavat, ohjaavat ja valvovat kuntien toimintaa.

Kaavatasot

Erillisillä kaavoilla ohjataan maankäyttöä kullekin kaavatasolle tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Yleisimmän tason kaava on alempaa suurpiirteisempi ja koskee maantieteellisesti laajempaa aluetta. Alemmalla ja yksityiskohtaisemmalla kaavatasolla suunnittelun tarkkuus kasvaa ja suunnittelun kohteena oleva alue pienenee. 

Kaavojen ohjausvaikutus tarkoittaa sitä, että yksityiskohtaisten kaavojen tulee noudattaa ylemmän asteen kaavojen periaatteita. Maakuntakaava noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, yleiskaava maakuntakaavaa ja asemakaava yleiskaavaa. Ketjun päätteenä on rakentaja, joka noudattaa asemakaavan määräyksiä.

Maakuntakaava laaditaan ja hyväksytään maakuntaliitossa.

Yleiskaava ja asemakaava laaditaan ja hyväksytään kunnassa.

Ranta-alueelle voi myös maanomistaja laatia ranta-asemakaavan lomarakentamisen ohjaamiseksi.