Siilinjärvi » 2017-01-26-pohjavesitutkimus

26.01.2017 | Harjamäki-Kasurila pohjavesialueen rakenneselvitys ja pohjavesien virtausmallinnus valmistunut

Siilinjärven kunnan kautta kulkee Suomen pisin yhtenäinen harjujakso. Jaksoa voi seurata Joensuusta Jaamankankaalta alkaen Tuusniemen ja Siilinjärven kautta Iisalmen suuntaan ja sieltä edelleen Pohjanlahden rannikolle Raaheen saakka. Siilinjärven kirkonkylän alueella harjujakso haarautuu kahtia, joista läntisempi jakso suuntautuu Maaningan kautta Pielavedelle. 

Siilinjärven kirkonkylän alueella sijaitsevan Harjamäki-Kasurila -pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys ja pohjaveden virtausmallinnus on valmistunut. Tutkimuksissa selvitettiin myös alueen mahdollisia pohjavesiyhteyksiä etelään Jälänniemen pohjavesialueen suuntaan. Molemmat pohjavesialueet ovat tärkeitä Siilinjärven kunnan vedenhankinnalle. Keskeisiä tavoitteita projektissa olivat lisäksi vedenhankinnan turvaaminen, pohjaveden laatutekijöiden selvittäminen sekä pohjavesialueen rajausten tarkistaminen.

Rakennetutkimusten keskeisimpiä asioita on kallioperän syvyyden ja topografian selvittäminen. Harjamäki-Kasurilassa kalliopinnan asemaa sekä maaperäolosuhteita selvitettiin mm. painovoimamittauksin ja raskain maaperäkairauksin. Aiempien ja nyt saatujen tutkimustulosten perusteella laadittiin pohjavesialueelle geologinen rakennemalli, jonka pohjalta oli mahdollista laatia myös alueen pohjavesien matemaattinen virtausmalli.

Tutkimusalueiden rakenne ja pohjavesiolosuhteet sekä pohjavesien virtaussuunnat selkenivät huomattavasti aiemmasta.  Kalliopinnan tasomallin mukaan merkittävä osa harjumuodostumasta on kerrostunut suhteellisen korkean kallioperän alueelle jopa siinä määrin, että pohjavesialueelta puuttuu varsinainen pohjavesivyöhyke monin paikoin. Alueen keskiosien läpi kulkee toisaalta noin kaakko-luode suunnassa syvä kallioperän ruhjevyöhyke, jossa maaperän ja myös pohjavesivyöhykkeen paksuus on satakunta metriä. Syvä kallioperälaakso on havaittavissa myös tutkimusalueen itäosassa, missä maaperäkerrostumat ovat reilusti yli sata metriä paksuja.

Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen vedenoton suunnittelulle saatiin tulosten pohjalta paremmat taustatiedot ja esimerkiksi pohjavesialueiden rajausten muutoksille saatiin perusteet. Pohjavesialue on tutkimusten perusteella varsin yhtenäinen Harjamäeltä Jälänniemelle saakka, vaikkakin harjumateriaalit ovat paikoin Kasurilassa paksujen hienorakeisten sedimenttien alla. Pohjavesigeologisiin tekijöihin perustuen pohjavesialueiden rajausten laajentamista ja käytännössä Harjamäki-Kasurilan ja Jälänniemen pohjavesialueiden yhdistämistä samaksi pohjavesialueeksi tullaan tarkastelemaan. Yhdistetyn pohjavesialueen pinta-ala olisi noin 1 800 hehtaaria.

Pohjavesin virtausmallinnuksen avulla pystyttiin simuloimaan nykyisten vedenottamoiden alueella erilaisia pohjavedenottotilanteita. Vaikka pohjavesialueet ovat pinta-alaltaan laajoja, yhteensä lähes 1 000 hehtaaria, eritoten kallioperän jyrkkäpiirteisyys heikentää alueen käyttökelpoisuutta vedenhankintaan. Valtatien 5, kantatien 77 ja Harjamäentien tiesuolauksen todettiin aiheuttavan riskin kirkonkylän vedenottamoiden vedenlaadulle. Koivuniemen ottamon (Tarinaharju) vedenottomääriä olisi mahdollista mallinnusten perusteella veden riittävyyden kannalta jossain määrin kasvattaa, mutta pohjaveden laaturiskit kasvaisivat samalla.

Lisätietoja projektista:
Jari Hyvärinen, GTK, puh. 029 503 3406
Arto Hyvönen, GTK, puh. 029 503 3420
Jussi Aalto, Pohjois-Savon ELY-keskus / pohjavesien suojelu, puh. 029 502 6776
Hanna Turunen, Pohjois-Savon  ELY-keskus / liikenne, puh.029 502 6772
Ari Kainulainen, Siilinjärven kunta / vesihuolto, puh. 044 740 1501
Matti Nousiainen, Siilinjärven kunta / ympäristönsuojelu, puh. 044 740 1422